Väliajalla nautittiin Camposportin erinomaista, suomalaisten urheilulääkärien suunnittelemaa Hartsport-urheilujuomaa, ja analysoitiin syitä ensimmäisen pelin tappioon. Liekö syynä marraskuu, harmaus, merkityksettömyyden tuntu, voittamisen nälän häviäminen 21 voitetun ottelun putken jälkeen vai voittamatta jäänyt Eurojackpot, voitiin todeta että vaikka pelattiin huonosti, niin joukkueena me osasimme myös hävitä.

Ennen peliä kuitenkin koettiin vaikeiden hetkien lisäksi myös hienoja hetkiä. Joukkueen armottomin roastaaja, sisäisen henkisen painekattilan ylikiehuttaja, hiilestä timantiksi miehiä paineistava Niko Vilenius oli kuin uudesti syntynyt mies. Suomen EM-kisoihin pääsystä vapautunut mies tuntui liihottavan useita senttejä lattian pinnan yllä ja hän piti positiivisa tsemppauspuheenvuoroja joukkuetovereilleen. Oliko valoa siis tunnelin päässä?

(SPOILERALERT) No ei ollut valoa, tiedossa oli, jos mahdollista, entistäkin tummempisävyinen kappale tähän synkkään sunnuntaihin.

Liikkeelle lähdettiin samoilla vitjoilla kuin ekaankin peliin. Peli-ilme noudatteli ensimmäisen kamppailun lainalaisuuksia: mikään ei varsinaisesti ollut pielessä, mutta mikään ei oikein onnistunutkaan.

Vasta kun Kalle "Garl-Gustav" Molander painoi ilmiömäisen passin, saatiin ensimmäiset numerot tulostaululle. Tästä passista tullaan tekemään lauluja, veistämään veistoksia, ohjaamaan lukuisia elokuvia ja näkemään painajaisia - Kalle tunsi että hänen tutkaparinsa Aleksi "Allu" Vauhkonen oli jossain tutkalla, ja intuitionsa ohjaamana Kalle päätti laittaa nopean svenssonin vastustajaa munille. Pallo osuikin vastustajan mailaan, kimposi siitä kohti kattoa ja tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Kaikki kohottivat hidastettuina katseensa kohti palloa, joka saavutti lakipisteensä vain senttejä ennen kattotuoleja. Se kääntyi hitaasti alaspäin kiihdyttäen alati vauhtiaan. Samanaikaisesti pallon kiihtyvyyden kanssa aika alkoi taas soljui normaaleja raiteitaan ja kun pallo oli enää millien päässä kentän pinnasta - Allu vauhkonen niittasi pallon ilmasta - lattiaa nuollen - ylimielisesti veskan puikoista sisään! 1-0! Veikko Hellen torilla nopeimmat olivat jo kylpemässä!

Ensimmäisessä erässä päästiin vielä koettamaan ylivoimaakin mutta tuloksetta.

Toisessa erässä vastustaja teki kaksi maalia, susien tarpoessa tervassa, myös ylivoimaa päästiin yrittämään, jälleen tuloksetta.

Toisen erän alkuun vastustaja painoi taas maalin. Niko "El Gato" Vilenius toi sudet kuitenkin Timo "Tumba" Turusen loistavasta syötöstä taas kärryille vedolla, joka painui 200 km/h yläpeltiin suoraan syötöstä.

Vastustaja teki tähän väliin taas maalin.

Vastustajan kulmavaparisekoilujen jälkimainingeissa herra Turunen oli taas pahanteossa. Mies juoksi vaihdosta kulmasisäänlyöntiin ja painoi etupainoisen passin maalille juosseelle Tuomas "Tuokki" Kankkuselle. Tuomas joutui potkaisemaan itseään polvella naamaan kurottaessaan palloon mutta sai kuin saikin lusikoitua pallon sisään.

Lopussa päästiin pelaamaan ensin 4vs4 Haukan ottaessa maalilla mittaa vastustajista ja heti perään 3vs4 Karl-Gustav Molanderin joutuessa jostain käsittämättömästä syystä jäähylle. Loppukiri kuivui kokoon vastustajan viimeistellessä loppulukemat 3-5 kahden miehen ylivoimalla.

3 tähteä - Huuhkajat EM-kisoihin

2 tähteä - Ei enää turnauksia Camposportilla tällä kaudella

1 tähti - 3 viikon päästä uusi turnaus

VSS M2 on siis palannut perusasioiden äärelle - tässä pelissä on kyse voittamisesta, häviämisestä ja hyvästä urheiluhengestä! Häviämisestä ei ollutkaan tullut kokemuksia pitkään aikaan, joten oli hyvä muistutella sekin taito mieleen ja palata hyvän urheiluhengen, laadukkaan harjoittelun ja väkevän ravitsemuksen kautta voittojen tielle!

- M-M